torstaina, marraskuuta 17, 2016

Villan peseminen

Tämä on jatkoa edelliselle postaukselle, pohdinnalle villan pesemisestä ja pesemättä jättämisestä. Osa tekstistä on lainattu Kehrääjien Killan oppaaseen kirjoittamastani villan pesuohjeesta.



Suoraan lampaasta keritty villa sisältää sekä villalle luontaista rasvaa (lanoliinia) että kaikkea muuta likaa aina kakasta heinään. Oksat ja oljenkorret voidaan saada irti mekaanisella käsittelyllä, ja pesumenetelmästä riippuukin, mikä kaikki lika pesussa irtoaa.

Lanoliini liukenee kuumaan veteen, joten kuumassa vedessä pesuaineella pestu villa on puhtainta mahdollista villaa. Mikäli kehrääjä haluaa kehrätä villan puhtaana liasta, mutta rasvaisena, villaan voi lisätä lanoliinia uudestaan (myydään eko-kaupoissa erityisesti kestovaippailijoille) tai siihen voidaan lisätä kehräysöljyä.

Perinteinen liotusmenetelmä fermentend suint method ei lämmitä villaa eikä pesuvettä ympäristön lämpötilaa korkeampaan lämpötilaan, ja villan luontainen lanoliini jää jäljelle. Villa suljetaan vesikylpyyn kannelliseen astiaan ja ”unohdetaan” vähintään viikoksi. Tuona aikana villassa olevat bakteerit käynnistävät fermentointiprosessin, joka syö villan epäpuhtauksia pois. Menetelmä on kokeilemisen arvoinen, mutta kannattaa varautua hajuhaittoihin. Mikäli menetelmä tuntuu toistamisen arvoiselta, kannattaa säästää fermentointiliemi, sillä uudelleen käytettynä fermentointiliemi käynnistää reaktion huomattavasti nopeammin. Itse olen saanut vaihtelevia tuloksia tällä menetelmällä. Ensimmäiset pari kertaa onnistuivat yli odotusten (lopputuloksena puhdas, pehmeä, mutta rasvainen villa), mutta viimeisellä kerralla sain lopputuloksesi vain kammottavalta haisevan villakasan. Ehkä otin villat pois fermenttikylvystä liian aikaisin.

Alden Amos kehottaa pesemään villan 40-51 C (110-120 F) lämpötilassa. Lanoliini liukenee, mutta yli 51 C lämpötiloissa pienikin emäksisyys alkaa vahingoittaa itse kuituja. Amosin perusohjeessa myös kehotetaan käyttämään ylenmäärin vettä. Amosin ohje on, että villan ja veden painosuhde tulisi olla 1:200. (100 g villaa pestään 20 litran vesimäärässä) - vieläkin suuremmassa, jos villa on erittäin likaista. Samaa vesimäärää voidaan käyttää myös seuraavan satsin pesuun, joten se ei välttämättä mene hukkaan. Amos suosittelee käyttämään pesuaineena washing soda -not baking soda. Itse olen käyttänyt kotoisasti edullisinta mahdollista markettishampoota, mielellään hyvän tuksuista sellaista.

Amos esittelee kirjassaan kylpyammemetodin sekä pesujunan (scouring train). Junassa on eri lämpöisiä pesu- ja huuhteluvesiä, ja villoja nostetaan kylvystä toiseen. Amosin mukaan villan ei tarvitse liota pesuvedessä turhaan, muutama minuutti/kylpy riittää.

Itse pesen tätä nykyä villat 10-15 litran ämpäreissä. Ämpäri täyteen niin kumaa vettä kuin hanasta lähtee (meillä noin 60 C), shampoo perään, ja lopuksi villat varovasti sekaan pesupussissa. Yleensä olen laittanut max 100g villaa 10 litran ämpärilliseen. Villa saa liota 10-30 min vedessä, nostan pussin pois ja kaadan vedet vessanponttöön. (En lavuaariin, sillä mukana voi olla irtokuituja, jotka aikanaan tukkivat lavuaarin vesilukon.) Tilalle joko uusi pesuvesi tai huuhteluvesi, villan likaisuudesta riippuen. Huuhteluvetenä käytän myös kuumaa hanavettä, ja huuhteluvesiä vaihdan, kunnes villa vaikuttaa puhtaalta shampoosta. Viimeiseen huuhteluveteen saatan lorauttaa tilkan väkiviinaetikkaa.

Pestessäni villoja käsittelen niitä aina varovasti pesupussin kanssa niin kauan, kun ne ovat kuumia. Pelkkä kuuma vesi ei huovuta villoja, mutta mekaaninen liike yhdistettynä kuumaan veteen aiheutaa huopumisen. Olen kehräysharrastukseni alkuvaiheessa onnistunut huovuttamaan monta villaerää mönttiin sekä pesu- että värjäysvaiheessa, kun en ole malttanut olla tökkimättä kuumassa vedessä olevia villoja. Jotkut väittävät, että jo veden valuttaminen hanasta villojen päälle voi aiheuttaa huopumisen. Joten tärkein ohjeeni onkin: älä edes koske peseytymässä oleviin villoihin niiden ollessa kuumia!
Kun villat on lopulta huuhdeltu, nostan pesupussin pois vesiastiasta, jotta villat jäähtyvät. Levitän ne kuivumaan vasta jäähtymisen jälkeen. Kuivaus tapahtuu yleensä verkon päällä joko kylppärissä kuivaustelineellä tai saunan lauteilla. Joskus laitan tuulettimen lattialle pyöritämään ilmaa ja nopeuttamaan kuivumista.

Kehräysöljy
Jos kiinnostuit karstaus/kehräysöljystä, niin tässä vielä Amosin ohje kehräysöljyn valmistukseen:


  • 2 rkl raastettua palasaippuaa
  • ½ tl pesusoodaa
  • 2 kupillista (470 ml) kuumaa vettä. 
Laita nämä ainekset kannelliseen hillopurkkiin, sulje kansi ja ravista, kunnes saippua ja sooda ovat liuenneet. Avaa kansi ja lisää 2 kupillista (470 ml) oliiviöljyä. Sulje kansi ja ravista hetki. Ravista purkkia satunnaisesti seuraavat 24-48 tuntia, jotta se emulsioituu. 

Kehräysöljy lantrataan veteen (2 osaa vettä, 1 osa öljyä) ja käytetään suihkepullosta juuri ennen villan käsittelyä. (Kehrää villa mahdollisimman pian öljyämisen jälkeen ja pese myös valmis lanka mahdollisimman pian.)


Ei kommentteja: